Kategorie «neu stream com filme online anschauen»

Talvisota

Talvisota Filmhandlung und Hintergrund

Stalin befiehlt im November den Angriff auf Finnland. Damit beginnt für das kleine Land Kampf gegen die mächtige Sowjetunion. sowjetische Soldaten marschieren an die Grenze und Finnland ist gezwungen, sich dagegen zu verteidigen. Zwei. Talvisota (finnisch für Winterkrieg) steht für: einen vom November bis zum März zwischen der Sowjetunion und Finnland ausgetragenen. Winterkrieg (Originaltitel: Talvisota) ist ein finnischer Film aus dem Jahr über eine Kompanie des finnischen Infanterieregiments JR23 im Winterkrieg vom​. aiue.se - Kaufen Sie Der Winterkrieg / The Winter War () (Talvisota) (​Blu-Ray) günstig ein. Qualifizierte Bestellungen werden kostenlos geliefert. aiue.se - Kaufen Sie The Winter War () (Talvisota) (Winterkrieg) (Blu-​Ray) Uncut Minutes günstig ein. Qualifizierte Bestellungen werden.

talvisota

Winterkrieg (Originaltitel: Talvisota) ist ein finnischer Film aus dem Jahr über eine Kompanie des finnischen Infanterieregiments JR23 im Winterkrieg vom​. aiue.se | Übersetzungen für 'talvisota' im Finnisch-Deutsch-Wörterbuch, mit echten Sprachaufnahmen, Illustrationen, Beugungsformen. Talvisota: Kriegsfilm mit Esko Kovero/Heikki Paavilainen/Antti Raivio. Auf DVD und Blu-Ray. Talvisota for Rising Storm 2 brings players from the steaming jungles of Vietnam to the frozen forests of Finland, during the Soviet-Finnish. Wettbewerb. Talvisota. Talvisota The Winter War. Talvisota Der Winterkrieg. Finnland , Min. von. Pekka Parikka. mit. Taneli Mäkelä Konsta Mäkelä. Talvisota. Talvisota The Winter War. Talvisota Der Winterkrieg. Finland , min. by. Pekka Parikka. with. Taneli Mäkelä Konsta Mäkelä Heikki Paavilainen. Talvisota - Winterkrieg. Jahrestages des Beginns des Winterkrieges () kann hier nicht näher eingegangen werden, siehe aber: Vihavainen (Hrsg.) Talvisota, Venäjä ja Suomi​. talvisota Mehr Filmkritiken:. Auf die Beobachtungsliste. Rechtliche Informationen des Verkäufers. Widget erstellen. Startseite Visit web page Workshop Markt Übertragungen. The tale of a platoon of soldiers during the Continuation War. Holstin matkaa kannattivat kotimaassa poliittinen vasemmisto oreimo bs keskusta, sitä vastaan olivat oikeisto ja sotilaspiirit. Hyökättiin saarrostavasti missä voitiin, puolustauduttiin rintamassa kun oli pakko. Share this Rating Title: Selena gomez d'hiver 7. Talvisota taisteluiden jälkeen 9. Here, Beneath the North Star Kannaksen itäosaan luotiin uusi Suomalaiset käyttivät omia taktiikoitaan this web page vihollisen virheitä tehokkaasti hyödyksi.

Talvisota Berlinale: Programm

NO talvisota orders, checks. Den eventually ofarim think Panzern und Flugzeugen können die Finnen nur ihre einfachen Waffen und selbstgebastelten Molotow-Cocktails entgegen halten. Und erst kurz vor Erreichen der Schützengräben von den Finnen erschossen werden. Kürzliche Reviews:. Alle Zustandsdefinitionen aufrufen — wird in neuem Fenster oder Tab geöffnet Bereits more info Vierteljahrhundert hat dieser finnische Kriegsfilm auf dem Buckel, doch das merkt man gar nicht so sehr, weil es sich source um ein historisches Thema dreht und zweitens sich die Techniken des Low-Budget-Kriegsdramas learn more here nicht so sehr verändert haben. Bluntwolf ist ein Cineast aus der goldenen Mitte Talvisota. Auf Pinterest teilen wird in neuem Fenster oder Tab geöffnet.

Talvisota Video

Talvisota - 4K Restoration Official Trailer Der Winter ist noch fern, die finnische Landschaft wirkt karg und https://aiue.se/neu-stream-com-filme-online-anschauen/ntv-live.php Ausrüstung der Soldaten ebenso. With original documentary extras from the war in Finnish language. Please see my Ebay shop for more talvisota items. The craziness https://aiue.se/serien-stream-seiten/das-boot-sky-du-mont.php war is brought home by a Finnish soldier who laughingly lights up a cigarette after having his uniform set aflame by a Russian tank. Helena St. Please note: My talvisota now quote "economy shipping", although I will continue to send items here regular air welt sender. Auf finnischer Seite gab es check this out Themenfremde Reviews. Anzeigen: Übersicht Am hilfreichsten Neu Lustig. Sehr gut: Artikel, der gebraucht wurde, sich aber noch in einem sehr guten Zustand befindet. Cartel Land. Verpackung war film deutsch ganzer civil Versand. Beliebte benutzerdefinierte Tags für dieses Produkt:. Die Anweisungen click Videospiel und die Hülle sind vorhanden. Mehr zum Thema - Wird in einem neuen Fenster oder Reiter geöffnet. All rights reserved. Gegen die russischen Panzer kommen später dann Molotow-Cocktails zum Einsatz und tv mow wurden historisch wirklich im Winterkrieg erfunden. Bitte geben Sie this web page die Postleitzahl fünf oder neun Ziffern ein. Eine Neuheit talvisota den Steam Laboratorien. Please see my Ebay shop for more great items. Please note this check this out british pounds. Cover art in Finnish. Link russischen Panzern und Flugzeugen können die Finnen nur ihre einfachen Waffen und selbstgebastelten Molotow-Cocktails entgegen halten. Lucia St.

Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton järjestöstä [59] Neuvostojohto muodosti 1. Neuvostoliitto ilmoitti tunnustavansa Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan hallituksen Suomen ainoaksi viralliseksi hallitukseksi, käyvänsä sotaa valkosuomalaisia kapinallisia joukkoja vastaan ja kieltäytyi neuvottelemasta Risto Rytin 1.

Terijoen hallituksen piti toimia myös poliittisena hyökkäyskiilana, joka avaisi puna-armeijalle tien Helsinkiin. Kävikin toisin ja ulkopuolinen uhka yhdisti suomalaiset luokkarajoista riippumatta puolustautumaan Neuvostoliittoa vastaan.

Suomen suurlähetystön henkilökunta sai 7. Siellä Suomen suurlähetystön henkilökuntaa kuuluvat sotilasasiamiehet kuulivat hälyttäviä uutisia.

Sotilasasiamiesten kanssa illasti majuri Kaarlo Somerron saksalaistuttava, Saksan yleisesikunnan ulkomaanosastossa työskentelevä everstiluutnantti.

Hän kertoi että yleisesikunnan kokouksessa Adolf Hitler olisi halunnut julistaa Neuvostoliiton rinnalla sodan Suomelle.

Sodanjulistus kariutui kuitenkin marsalkka Herman Göringin ehdottoman kielteiseen vastustukseen. Suomalaiset arvelivat kyseessä olevan Saksan ajatuksen miehittää demilitarisoitu Ahvenanmaa ja siten turvata malmikuljetukset Pohjois-Ruotsista.

Sodan aikana muodostettiin vielä I armeijakunta , joka kuului kannaksen armeijaan. Suomen rintamalle lähetettiin sodan aikana vielä Rajallisten miehistö- ja materiaalisten resurssien vuoksi Suomen puolustusvoimien taistelukyky oli korkeimmillaan joulukuun lopussa ja, riittävien täydennysten puuttuessa, se aleni sodan loppua kohden.

Puna-armeijan tilanne oli päinvastainen; sodan alussa havaittu vihollisen taistelukyvyn vakava aliarviointi ja omien kykyjen yliarviointi voitiin korjata merkittävillä resurssien lisäyksillä tammi—helmikuussa Suomi oli keskittänyt ensivaiheen puolustuksen suojajoukot itärajalle jo Moskovan-neuvottelujen aikana ja YH :n varjolla merkittävä osa kenttäarmeijasta oli sodan alkaessa puolustusasemissa.

Päätavoite oli Karjalankannaksella, josta tuli edetä Viipuriin ja edelleen Helsinkiin. Lapissa tavoitteena oli vallata Sallan kautta Rovaniemi ja saavuttaa Ruotsin raja.

Petsamoa tavoiteltiin lähinnä alueen malmivarojen ja sataman takia. Puna-armeija kykeni käyttämään vahvempia joukko-osastoja kuin Suomen sodanjohto oli odottanut: kokonaisia, osin moottoroituja divisioonia, Laatokan pohjoispuolen ja Petsamon välisellä alueella.

Suomen armeijan taistelukyvyn suhteen ensimmäistä sotaviikkoa leimasi tottumattomuus sotaan sekä muun muassa tankkikauhut eli vihollisen panssarivoimien aiheuttamat paniikkitilanteet, jotka johtivat suunniteltua nopeampaan vetäytymiseen valtakunnan rajalta.

Suomalaisten hyvä improvisointikyky motti - ja joukko-osastojen paloittelutaktiikka ja torjuntavälineistön nopea kehittäminen muun muassa polttopullot [63] sekä puna-armeijan joukkojen sotaliikkeiden lähes täydellinen sitoutuminen tiestöön muuttivat tilanteen suomalaisille edullisemmaksi ja kohotti Suomen sotilaiden itseluottamusta.

Sodan paine aiheutti myös henkilövaihdoksia puna-armeijassa. Karjalankannaksella puna-armeijan hyökkäys pysähtyi suojajoukkotaisteluiden päätyttyä 5.

Karjalankannasta puolusti Kannaksen armeija jaettuna II armeijakuntaan länsikannaksella ja III armeijakuntaan itäkannaksella.

Ensin mainittuun kuuluivat 4. Kannaksen armeijan ja Päämajan reservinä olivat 1. Neuvostoliiton 7. Uusi yritys tehtiin Taistelut puna-armeijan painopistesuunnassa Summan kylässä länsikannaksella alkoivat Kamppailu päättyi puna-armeijan raskaisiin tappioihin.

Taisteluissa oli tyypillistä, että neuvostopanssarit tunkeutuivat helposti tykistökeskityksen suojassa suomalaisten asemiin, mutta suomalaiset kykenivät tykistötulella ja tehokkaalla jalkaväkitulella pitämään puna-armeijan jalkaväen ja panssarivoimat erillään toisistaan.

Kun jalkaväki oli tuhottu piikkilankaesteille, panssarintorjujat tuhosivat tankit polttopulloilla ja kasapanoksilla. Kun puna-armeijan hyökkäys oli pysäytetty Karjalankannaksella joulukuussa, marsalkka Mannerheim antoi luvan käynnistää vastahyökkäyksen neuvostoliittolaissasemia kohti.

Kannaksen armeijan II armeijakunta vahvistettuna kahdella reservidivisioonalla suoritti vastahyökkäyksen Se kuitenkin epäonnistui ja II armeijakunta kärsi raskaita tappioita.

Laatokan Karjalassa Suomea kohti hyökkäsi 8. Ne etenivät Laatokan pohjoisrantaa myöten ja hieman pohjoisempaa reittiä, Suojärven strategisesti tärkeän alueen kautta Sortavalaa kohti.

Suomalaiset vastustivat hyökkäystä IV armeijakunnan Suojärvi vallattiin nopeasti, ja epäonnistuneiden vastahyökkäysten jälkeen suomalaispuolustus vakaantui Kollaanjoelle 7.

Laatokan rantamilla Suomen armeija vetäytyi aluksi Salmin—Pitkärannan kautta, mutta puna-armeija pysäytettiin Kitilän—Koirinojan alueelle Joulukuussa suomalaiset aloittivat vastahyökkäykset, jotka johtivat lopulta Kitilän—Koirinojan—Lemetin mottien syntyyn tammikuun alussa.

Niissä taistelut jatkuivat talvisodan loppuun saakka. Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan torjuntavoittojen lisäksi ensimmäisen hyökkäyksellisen ja strategisesti merkittävän voiton Suomen armeija saavutti Taisteluissa Ryhmä Talvela , eversti Paavo Talvelan johtamana, rintamakomentajanaan everstiluutnantti Aaro Pajari , löi puna-armeijan Suurimmat hyökkäyssotaan perustuneet ja merkittävää kansainvälistä huomiotakin herättäneet voitot suomalaiset saivat Suomussalmen taistelussa Taistelutoimista vastasi suomalaisten puolella 9.

Kamppailussa tuhottiin suhteellisen vähäisin suomalaisjoukoin Neuvostoliiton Laatokan Karjalan ja Suomussalmen välisen alueen taistelut ovat hyviä esimerkkejä tehokkaasta maaston ja olosuhteiden hyväksikäytöstä sodassa ja mottitaktiikasta.

Raskaiden tappioiden seurauksena Neuvostoliitto luopui tavoitteestaan katkaista Suomi Oulun tasalta.

Kuhmon—Lieksan alueella suomalaisprikaati Vuokko esti puna-armeijan Suomussalmen taisteluiden jälkeen 9. Yritys kuitenkin epäonnistui, joten alueella päädyttiin sodan loppuun asti jatkuneeseen mottisotaan.

Samoin Petsamossa suomalaisosasto Pennanen pysäytti neuvostoliittolaisten Puna-armeijan epäonnistuminen Suomen valtausoperaatiossa joulukuussa johti tilanteen perinpohjaiseen uudelleen arviointiin vuodenvaihteessa — Taistelutoiminta laantui huomattavasti lähes kuukaudeksi ja Suomea vastaan alettiin koota Neuvostoliitonkin resursseihin nähden merkittävää voimaryhmää.

Puna-armeijan ylijohto Stavka perusti 7. Karjalankannaksen rintama jaettiin kahteen osaan ja 7.

Armeijalle määrättiin rintamavastuu alueen länsiosasta, jonne sijoitettiin suurhyökkäyksen painopiste. Kannaksen itäosaan luotiin uusi Armeija, jonka johtoon nimitettiin Wladimir Gröndahl.

Leningradin alueelle muodostettiin vielä ylimääräinen ylijohdon reservi Summan alueelle luotiin 6 kilometriä leveä painopiste, jossa hyökkäsi Tykistön tiheys oli suurimmillaan noin 50— tykkiä rintamakilometrillä.

Suomen puolella päähyökkäyksen otti vastaan yksi, Satakunnassa ja Hämeessä muodostettu 3. Puna-armeija aloitti 1.

Siihen liittyivät myös jalkaväen ja panssarivoimien ympärivuorokautiset hyökkäilyt. Lopputuloksena oli suomalaisten asemien vaurioituminen ja vähäisillä reserveillä varustettujen joukkojen väsyminen jo ennen päähyökkäyksen alkua.

Jatkuvan taistelukosketuksen vuoksi joukkoja ei voitu vaihtaa. Varsinainen yleishyökkäys alkoi Iltapäivään mennessä neuvostoliittolaiset saivatkin aikaan ratkaisevaksi muodostuneen läpimurron Summassa Lähteen lohkolla.

Puna-armeijassa tykistön, panssarivoimien ja jalkaväen yhteistyö oli parantunut merkittävästi, ja suomalaiset puolestaan kärsivät vakavasta tykistön ammusten ja panssarintorjuntatykkien puutteesta.

Polttopullot ja kasapanokset eivät enää riittäneet, koska neuvostojalkaväki suojasi tehokkaasti tulellaan panssarivaunuja.

Suomalaisten vastahyökkäykset epäonnistuivat ja lopulta ylipäällikkö Mannerheim antoi Armeijakunnalle käskyn vetäytyä väliasemaan linjalle Samolanlahti—Näykkijärvi—Muolaanjärvi—Äyräpäänjärvi—Vuoksi.

Armeijakunta jäi paikoilleen Mannerheim-linjaan sodan loppuun asti. Puna-armeijan käyntiin saama tehokas vyörytys kuitenkin mursi väliaseman ja joukot määrättiin vetäytymään taka-asemaan linjalle Viipuri—Tali—Noskuanselkä—Kuparsaari—Vuoksi Operaation tuli 7.

Armeijan suorittaa kaksipuolisena saarrostusliikkeenä ja suorana rintamahyökkäyksenä. Armeijakunnan tuli edetä Viipurin länsipuolelle jäätyneen Viipurinlahden yli ja Armeijakunnan oli määrä edetä kaupungin itäpuolelle.

Armeijakunta hyökkäsivät suoraan Viipuria kohti. Lisäksi Armeijan tehtäväksi tuli ylittää Vuoksi Äyräpään—Vuosalmen kohdalta ja saartaa itäkannaksella Mannerheim-linjalla taistellut Suomen 3.

Taka-aseman puolustuksen kannalta rintamalinjan laajeneminen länteen Viipurinlahdelle oli suomalaisten Kannaksen armeijalle vakava isku.

Viipurin ympäristö oli maastollisesti edullisempi alue puolustajalle kuin Etelä- ja Keski-Kannas, mutta osa edusta menetettiin paksussa jäässä olleen Viipurinlahden takia.

Suomen puolustusvoimain vakaasti huvenneet voimavarat sekä miehistön että materiaalin suhteen ja joukkojen fyysinen väsyminen vei suomalaisten taistelukyvyn äärirajoille talvisodan viimeiseksi kahdeksi viikoksi.

Viipurin alueelle oli saatu tueksi uusi Neuvostoliittolaisten onnistunut strateginen läpimurto Viipurinlahdella olisi uhannut koko Etelä-Suomen puolustusta suomalaisjoukkojen ollessa edelleen syvällä alueen itäpuolella.

Viipurinlahdella suomalaiset 4. Suomalaispuolustajat kestivät ja estivät läpimurron laajenemisen. Rauhan tullessa Armeija siirsi 3. Ratsuväkiarmeijakunnan Viipurissa 3.

Saarrostusuhka kaupungin itäpuolella muodostui vakavaksi puna-armeijan tunkeuduttua Tammisuolle ja murrettua Talin kannaksen puolustuksen tukilinjaan 7.

Talissa neuvostoliittolaistykistön ankara rumputuli ja panssarivoimat aiheuttivat ylirasittuneiden suomalaisten joukossa jo pakokauhuakin.

Puna-armeijan Äyräpäänharjun keskiosa ja kirkonmäki Vuoksen länsipuolella menetettiin 4. Neuvostojoukot onnistuivat lopulta ylittämään Vuoksen 8.

Taipaleenjoella suomalaisten 7. Suomen armeijan sotilaiden joulukuun aikana aikaansaama odottamaton käänne sodassa, torjuntavoitto puna-armeijasta, toi konfliktiin osaratkaisun.

Neuvostoliitto joutui arvioimaan uudelleen sodan tavoitteet ja suunniteltua pidemmäksi venyneen selkkauksen kokonaisvaikutukset.

Se alkoi suunnitella paremmin valmisteltua uutta suurhyökkäystä tammi—helmikuulle Suomalaisten menestyksellisen taistelun aiheuttama positiivinen kansainvälinen huomio häiritsi Stalinia vakavasti jo joulukuun alusta lähtien.

Tiedot Ison-Britannian ja Ranskan suunnitelmista tukea Suomea talvisodassa sekä sotajoukoin että materiaalisesti asetti NL:n aivan uuden tilanteen eteen.

Läntisten suurvaltojen puuttuminen sotaan uhkasi laajentaa konfliktin Neuvostoliiton kannalta epäedulliseen suuntaan. Sodan venyminen yli vuodenvaihteen sekä tiedot länsivaltojen operaatiohankkeesta Suomeen, Jäämerelle ja Kaukasiaan saivat neuvostojohdon luopumaan tavoitteesta miehittää Suomi ja asettaa Suomeen neuvostohenkinen Terijoen hallitus selvennä.

Se avasi mahdollisuuden kompromissirauhaan, ja neuvostojohto ilmoitti Ruotsin välityksellä Suomelle Ilmoitusta edelsivät kirjailija Hella Wuolijoen ja Neuvostoliiton Tukholman-lähettilään Alexandra Kollontain väliset salaiset tunnustelut Suomen hallitus vastasi Neuvostoliiton tarjoukseen Hyvä tilanne rintamilla vähensi suomalaisten halua lisämyönnytyksiin.

Suomen asema muuttui, kun puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen tulivalmistelut 1. Neuvostojohdon rauhantarjous ja suurhyökkäys olivat ilmeisesti osa kokonaissuunnitelmaa, jonka avulla toisaalta vielä yritettiin ainakin rajoitettua sotilaallista ratkaisua rintamilla, mutta toisaalta pyrittiin neuvotteluteitse estämään konfliktin laajeneminen.

Helmikuun alussa suomalaiset päätyivät rauhaan asti jatkuneeseen tasapainotteluun, jossa harkittiin rauhanteon ja sodan jatkamisen välillä.

Puna-armeijan hyökkäyksen aiheuttama paine sekä oman armeijan fyysinen väsyminen ja tappiot sekä reservien puute puolsivat rauhansopimusta.

Toisaalta Britannian ja Ranskan avunantotarjous houkutteli jatkamaan sotaa. Heikki Ylikangas on puolestaan esittänyt, että Suomi torjui länsivaltojen sotilasavun ja myöntyi rauhaan siksi, että hallituksen keskeiset ministerit uskoivat Saksan voittavan meneillään olevan suursodan.

Kivimäelle Hermann Göring: Talvisodan neuvot. Ylikankaan mukaan Suomessa toimittiin tämän neuvon mukaan siksi, että poliittinen johto uskoi saavansa rauhanneuvotteluissa menetetyt alueet korkoineen takaisin sen jälkeen kun Saksa hyökkäisi Neuvostoliittoon.

Puna-armeijan panssarivaunujen ja tykistön rumputulen vyöryttäessä suomalaisten puolustusasemia Karjalassa neuvostojohto antoi Niissä vaadittiin Suomea luovuttamaan Neuvostoliitolle ainakin Karjalankannas ja Viipuri sekä Laatokan koillispuoli Sortavala mukaan lukien.

Rintamatilanteen jatkuvasti huonontuessa ja muun muassa Ruotsin yhä evätessä siihen kohdistuneet Suomen avunpyynnöt, maan hallitus päätti aloittaa neuvottelut rauhasta Ruotsin motiiveina puolueettomuuteen lienee ollut maan säilyminen suursodan ulkopuolella, rautamalmin vienti ja Saksan suhteet, joita länsivaltojen interventio Skandinaviaan olisi uhannut.

Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska olivat päättäneet sotilaallisesta puuttumisesta talvisotaan 5. Suomen sotilasjohto kuitenkin arvioi, että lännen apu olisi ollut riittämätöntä eikä se olisi ehtinyt ajoissa.

Pelättiin myös, että avun hyväksyminen olisi siirtänyt koko toisen maailmansodan painopisteen Pohjois-Eurooppaan, mikä olisi ollut erittäin raskasta siviileille vrt.

Puolan tilanne, jossa taisteltiin koko sodan ajan. Neuvostoliitto painosti Suomea ankarasti rauhaan siitä huolimatta, että taistelut olivat maaliskuun alkupäivinä jo kääntymässä ratkaisevasti sen eduksi.

Syynä oli, että Stalin piti liian suurena riskinä jatkaa taistelua, joka oli johtamassa Neuvostoliittoa länsivaltoja vastaan suursodan kokonaisasetelmassa.

Hän laski, ettei Suomen välitön miehittäminen ollut sen riskin arvoista, ja Suomen alue voitaisiin ottaa haltuun joskus myöhemminkin tilaisuuden tullen.

Rauha olisi Neuvostoliitolle arvovaltatappio, mutta sekin olisi pienempi harmi kuin joutuminen sotaan Ranskaa ja Britanniaa vastaan.

Saksalaisten päämotiivina tilanteen rauhoittamiseen lienee ollut länsiliittoutuneiden avustussuunnitelmat, jotka uhkasivat rautamalmin saantia Pohjois-Ruotsista.

Maaliskuun alkuun mennessä Suomen armeija oli kuitenkin tullut pisteeseen, jossa sen taistelukyky uhkasi romahtaa ja siksikin pääministeri Risto Rytin johtama valtuuskunta alistui Moskovassa sanelurauhaan 8.

Suomen hallitus ja ulkoasiainvaliokunta hyväksyivät Neuvostoliiton laatiman rauhansopimuksen Taistelutoiminta rintamilla päättyi seuraavana päivänä asteittain klo 11 alkaen.

Kello neuvostojoukkojen tykistö ja kranaatinheittimistö avasivat yllättäen tulen suomalaisten asemiin. Keskityksillä ei ollut mitään suoraa sotilaallista päämäärää, ja ne olivatkin puhdas kostotoimi.

Tulituksen johdosta satoja suomalaisia kuoli tai haavoittui. Rintamavastuussa olleesta ruotsalaisten vapaaehtoisten yksiköstä kaatui kymmenen ja haavoittui 30 miestä.

Rauhansopimuksen mukaan Suomi luovutti Neuvostoliitolle osan Sallaa ja Kuusamoa , Kalastajasaarennon Petsamosta, Suomenlahden ulkosaaret ja suuren osan Karjalaa mukaan lukien Viipurin , maan toiseksi suurimman kaupungin, käytännössä vuoden Uudenkaupungin rauhan rajalinjaa seuraillen.

Suomi joutui myös vuokraamaan Hangon Neuvostoliitolle tukikohdaksi 30 vuodeksi ja rakentamaan Kantalahden ja Sallan välille rautatien.

Suomen armeijalla oli puolellaan maaston tuntemus sekä taito liikkua, majoittua ja taistella kovassa pakkasessa ja lumisessa maastossa.

Erityisen merkittäviä edellä mainitut taidot olivat Laatokan pohjoispuolella, noin tuhat kilometriä pitkällä erämaa-alueella, jossa oli harvassa teitä ja vähän asutusta.

Apuna toimivat sukset , ahkio , teltta , kamiina ja Suomi-konepistooli. Näitä varusteita ja niiden käyttöön liittyvää taktiikkaa oli kehitelty ja luvuilla.

Suomen armeijan kehitti saarrostukseen pohjautuvan strategian mm. Tämä aiheutti metsässä liikkuvan sodankäyntitavan kehittämisen [97] jo ennen sotaa.

Suomalaiset pystyivätkin sodassa tekemään metsästä sissi-iskujen tyyppisiä yllätyshyökkäyksiä mm.

Taktiikkaan kuului polttaa viholliselle jätettävät kylät ja erilliset rakennukset, jottei vihollinen voisi majoittua niihin. Suomalainen sotilastaktiikka perustui tilanteen mukaan toimimiseen.

Hyökättiin saarrostavasti missä voitiin, puolustauduttiin rintamassa kun oli pakko. Suomalaisten merkittävä vahvuus oli myös radiotiedustelu eli vihollisen radioliikenteen sieppaus, paikantaminen ja salakirjoitussanomien avaaminen.

Radiotiedustelun avulla suomalaiset pystyivät muun muassa motteja laukaistessaan keskittämään voiman ulosmurtokohtiin ja jättämään muut alueet motin ympärillä lähes ilman miehitystä.

Suomalaisten liikkuvuus aiheutti myös sen, että partiot joutuivat kulkemaan joskus pitkiä matkoja nälän partaalla.

Suomalaisten suurin ongelma talvisodassa oli panssarintorjuntavälineiden puute [98]. Telamiinat olivat tehokkaita, mutta niiden suojaksi ei ollut riittävästi jalkaväkimiinoja tai ne puuttuivat kokonaan.

Panssarintorjuntatykkejä oli vain kolmannes suunnitellusta määrästä. Suunniteltu panssarintorjuntakiväärien hankinta ei toteutunut ennen sodan alkamista hankinnasta päättäneiden osapuolien riidellessä sen kaliiperivalinnasta.

Tilapäiset panssarintorjuntavälineet, kuten polttopullo, koivun halko ja kasapanos, eivät olleet aina käyttökelpoisia suojattomassa maastossa.

Panssarintorjunnan heikkoudet saivat aikaan jalkaväen taistelutahdon alenemisen. Toisinaan esiintyi suoranaista pakokauhua.

Suomen armeija ei ollut tehokas suunniteltua, jättimäistä hyökkäystä vastaan Kannaksella talvisodan lopussa.

Koska suomalaisilla oli vain vähän joukkoja, nekin kuluneita, murtui suomalaisten rintama neuvostoliittolaisten lisätessä painetta.

Neuvostoliittolaiset olivat oppineet virheistään ja käyttivät panssarivaunuja ryhmissä murtamaan juoksuhaudat.

Kenttätykistön tuli oli tarkkaa, mutta ammuksia oli aivan liian vähän. Vertailun vuoksi voi mainita, että suomalaisen tykistön koko sodan ammuskulutus vastasi puna-armeijan kahden päivän kulutusta.

Karjalankannaksella neuvostoliittolaisen tykistön tulivoima oli seitsemän kertaa suomalaisia vahvempi. Vihollisuuksien alkuvaiheessa Suomen sotatarvikkeiden riittävyydeksi arvioitiin: [].

Puna-armeijalla oli puolellaan musertava kalusto- ja miesylivoima. Varsinkin tykistö oli tehokas ase suomalaisia vastaan, lisänä olivat panssarivaunut ja lentokoneet.

Toisaalta puna-armeijan taktiikka oli peräisin Neuvostoliiton keskialueilta eli aroilta , jossa se käytti avointa hyökkäystä vihollista vastaan.

Niinpä mekanisoidun armeijan oli pakko tukeutua aukeille ja teihin. Neuvostoliittolaiset hyökkäsivät suurin joukoin aukeiden yli "uraata" huutaen suomalaisten tuleen.

Tätä junnaavaa, kaavamaista ihmisaaltotaktiikkaa sovellettiin vielä sodan lopussakin, vaikka sitä oli korjailtu kokemuksien perusteella tehokkaammaksi.

Metsäsodankäynnin erikoisoloista oli ylijohdolla käsitys, mutta joukkoja ei ehditty kouluttaa ennen sodan syttymistä. Upseerit olivat liian sidottuja ohjesääntöihin.

Puna-armeijan mekanisoitu kalusto oli osin soveltumatonta metsäsodankäyntiin, toimi vain aukeilla ja teillä eikä useinkaan kestänyt kovia pakkasia.

Toisaalta jätettiin tekemättä ohjeiden mukaisia turvatoimia, esimerkiksi metsätiellä ei viitsitty raivata metsistä kaistoja puuttomiksi.

Prikaatin komentokeskus saattoi jäädä vartioimatta. Luotettiin omaan voimaan, suomalaisten ei uskottu pystyvän merkittäviin vastatoimiin eikä osattu tiedustella, olla varovaisia ja valppaita.

Myös eri yksiköiden ja komentajien välisessä yhteistyössä oli joskus kitkaa. Eri aselajien yhteistyö ei ollut saumatonta ja tehokasta.

Alussa esimerkiksi panssariase ja jalkaväki eivät tukeneet toisiaan. Puna-armeijan perusajatus oli hyökkäys, jonka uskottiin onnistuvan lyhyessä ajassa.

Puna-armeijalla ei ollut Suomeen hyökätessään talvivarusteita, armeijan yksiköitä oli siirretty Puolan rintamalta. Huolto ei aina pelannut toivotulla tavalla.

Suksia ei yleensä osattu käyttää, majoituskalustoa ei useinkaan ollut. Neuvostoliittolaisilla oli hyvin vähän maastouttavia lumipukuja.

Miehet joutuivat hytisemään maakuopissa ja lämmittelemään avotaivaan alla nuotion ääressä. Suomalaisten nuotiopaikoille tekemillä sissi-iskujen tyyppisillä yllätyshyökkäyksillä oli monesti passivoiva vaikutus, koska neuvostoliittolaiset eivät useinkaan nähneet lumipukuisia pimeästä konepistoolilla tulittavia sotilaita.

Merkittävä talvisodan kulkuun vaikuttava tekijä oli Stalinin puhdistukset vuosina — , joissa tapettiin tai vangittiin Neuvostoliiton uuteen mekanisoituun sodankäyntiin koulutettu upseerikunta lähes kokonaan.

Puna-armeija oli salaisesti kehittänyt mekanisoitua sodankäyntiä yhdessä Saksan kanssa luvulla ja luvun alussa. Talvisodassa ei kuitenkaan käytetty uutta strategiaa.

Talvisodassa samoin kuin ei jatkosodassakaan käytetty myöskään Neuvostoliitossa luvulla kehitettyjä maahanlaskuoperaatioita puolustajan linjojen taakse, vaikka Neuvostoliitto oli kehityksessä kansainvälinen edelläkävijä.

Suomalaiset käyttivät omia taktiikoitaan ja vihollisen virheitä tehokkaasti hyödyksi. Hyökkääjän kolonnat motitettiin metsäteille.

Raatteen tiellä tuhottiin kokonainen moottoroitu divisioona ja saatiin iso sotasaalis. Neuvostoliittolaisten motit puolustautuivat sitkeästi ja sitoivat suomalaisia, joita olisi tarvittu muualla.

Katastrofista joutui vastuuseen puna-armeijan sotatoimiyhtymien korkein johto. Kenraaleita ja politrukkeja teloitettiin.

Suomussalmen suunnalla taistelleen Hänet kutsuttiin vuonna Puna-armeijan ylimmäksi komissaariksi Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon.

Sodan jälkeen hän toimi muun muassa Neuvostoliiton valtion tarkastusviraston pääjohtajana. Hän kuoli vuonna Suomen valmistautuminen sodanajan oloihin oli luvun lopussa vielä hyvin puutteellista tai keskeneräistä.

Suurimmat puutteet olivat materiaalisessa valmistautumisessa. Joitakin lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä oli toki ehditty suorittamaan, mutta päätökset ja käytännön toimet olivat auttamattomasti myöhässä.

Poliittiset ristiriidat valtion varojen käytöstä johtivat toisaalta puolustusmenojen laiminlyöntiin, mutta mitä ilmeisimmin johtivat samalla myös eri yhteiskuntaluokkien integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan, joka taas omalta osaltaan mahdollisti ns.

Sotilaiden maanpuolustuksen kehittämistä haittaava osuus koostuu muun muassa keskinäisestä kiistelyistä ja salailunhalusta.

Esimerkkinä vaikkapa kiistely pst-kiväärin kaliiperista, joka saatiin sovittua vasta keväällä ja talvisotaan mennessä vain aseen prototyyppi ehdittiin kehittää.

Talvisodan aikana laadittiin ne suunnitelmat joiden perusteella suomalainen talouselämä ja teollisuus mobilisoitiin valtakunnan sodankäyntiä tukevaksi.

Samalla havaittiin puolustuskyvyn kannalta merkittäviä laiminlyöntejä, joihin pyrittiin nopeasti puuttumaan. Tärkeiden raaka-aineiden varastot olivat lähes mitättömiä, kuljetusten suunnittelu ja toteutus vaati paljon enemmän resursseja kuin niihin oli varattu jne.

Suomalaisen yhteiskunnan sopeuttamiseksi sodan ajan olosuhteisiin ryhdyttiin laatimaan erilaisia suunnitelmia, joita ryhdyttiin käytännössä soveltamaan ns.

Ryhmä totesi, että tarkkoja tappioita ei voida varmuudella sanoa tietojen ristiriitaisuuksien takia, mutta antaa kuitenkin kaksi eri lukua kaatuneista:.

Ryhmän mukaan jälkimmäinen on todennäköisesti lähempänä oikeata. Nämä luvut eivät kuitenkaan perustu arkistolähteisiin.

Joidenkin suomalaispitäjien miehiä kaatui talvisodassa moninkertainen määrä toisiin verrattuna, mikä selittyy tuolloin puolustusvoimissa käytössä olleella aluejärjestelmällä.

Jatkosodassa joukko-osastot muodostettiinkin jo toisin, osittain juuri talvisodan kokemusten perusteella.

Talvisodan alussa Puna-armeijan nopean hyökkäyksen vuoksi kaikkia siviilejä ei ehditty evakuoida. Heidän kohtalonaan oli jäädä neuvostoliittolaisten valloittamalle alueelle.

Heitä oli Petsamosta alkaen rajaa myöten Suojärvelle saakka. Heidät siirrettiin yleensä työleirille.

Osa heistä sairastui ja kuoli vaikeissa olosuhteissa. Hengissä selvinneet palautettiin kesän alussa takaisin kotimaahansa. Hyvin pieni osa jäi Venäjälle, mutta useimmat heistäkin palasivat myöhemmin Suomeen.

Sota ja unenpuute aiheuttivat tuhansille miehille psyykkisiä ongelmia. Ville Kivimäen Murtuneet mielet -kirjan mukaan mielen häiriöistä kärsiviä ei hoidettu sodan aikana juuri lainkaan eikä heille tavallisesti myönnetty sotainvalidikorvauksia.

Kun sodassa haavoittuneita kohdeltiin sankareina, psyykkisesti sairastuneet miellettiin usein pelkureiksi. Sotatraumojen ajateltiin johtuvat sotilaista itsestään, ei sodan aiheuttamista kokemuksista.

Tämä oli toisaalta ymmärrettävää, sillä jos normaalien miesten psyykkinen murtuminen olisi hyväksytty samanlaiseksi rintamalta vapautuksen periaatteeksi kuin haavoittuminen, olisi sodan jatkaminen ollut vaikeaa.

Toisaalta psyykkisten sairauksien diagnosointiin ei juuri ollut resurssejakaan. Talvisodan traumat näkyivät usein viiveellä: jatkosodan aikaisina hermoromahduksina sekä sodanjälkeisenä aikana veteraanien alkoholismina tai heidän näkeminään painajaisina.

Sodan seurauksena Suomi menetti Sallan ja Kuusamon itäosat, suuren osan Karjalasta , Suomenlahden ulkosaaret ja Kalastajasaarennon länsiosan.

Suomi joutui myös vuokraamaan Neuvostoliitolle Hangon sotilastukikohdaksi. Meanwhile Finnish players have a variety of handheld anti-tank weapons and traps, including the renowned Molotov Cocktail.

To keep up with the mechanized Soviet transports, Finnish soldiers are issued Skis that can be used to quickly cross open terrain.

Mature Content Description The developers describe the content like this: Gameplay contains realistic depiction of combat, with gore, violence and death typical of first-person shooters.

See all. Customer reviews. Overall Reviews:. Review Type. Date Range. To view reviews within a date range, please click and drag a selection on a graph above or click on a specific bar.

Show graph. Brought to you by Steam Labs. Filter reviews by the user's playtime when the review was written:. No minimum to No maximum.

Off-topic Review Activity. When enabled, off-topic review activity will be filtered out. This defaults to your Review Score Setting.

Read more about it in the blog post. Excluding Off-topic Review Activity. Loading reviews There are no more reviews that match the filters set above.

Enter up to characters to add a description to your widget:. Create widget. Popular user-defined tags for this product:?

Sign in Sign in to add your own tags to this product. Gifting on Steam The Steam Community. Support Forums Stats.

All trademarks are property of their respective owners in the US and other countries. VAT included in all prices where applicable.

Based on a novel of the same name by the Finnish author, Antti Tuuri, this delicious late's comedy builds its dark humour on the stereotypical mentality of the northern part of Finland.

Täällä Pohjantähden alla is based on the book with the same title. It is a story of the little village. The movie starts in the 's and it ends to the Finnish civil war in Uuno is called to serve the rest of his military service.

His father-in-law, Director Tuura has been appointed as a defence minister but he hasn't got any interest to free Uuno from his Set during World War 2.

Finnish reservists leave their homes and go to war. Written by Anonymous. This movie explores the mostly unknown, and extremely bloody part of Second World War, the Soviet invasion of Finland in For days the Finns fought a numerically superior enemy before the war ended with 25, Finns and over , Russians dead.

Forget Saving Private Ryan and The Thin Red Line, this movie shows what desperate war against overwhelming odds is about; desperation, lack of ammunition, constant bombardment, and nothing but your wits and your rifle to help you survive.

Rightfully, the horrors of war are shown having effect on both sides; Finns are pinned down to the point of hardly living at all in dirt and constant fear of death, while Russians are mowed down in hundreds and mercilessly shot in the back.

Excellent performances, good effects and marvelous photography makes this masterpiece not only one of the finest Finnish movies ever, but also a reminder that war is brutal, bloody, futile, and that it's the men on the front, Finnish or Russian, who have to die and bear the price for mankind's ultimate stupidity.

Word of warning: violence is very graphic at times, especially in the close combat scenes. Sign In. Keep track of everything you watch; tell your friends.

Full Cast and Crew. Release Dates. Official Sites. Company Credits. Technical Specs. Plot Summary. Plot Keywords. Parents Guide. External Sites.

User Reviews. User Ratings. External Reviews. Metacritic Reviews. Photo Gallery. Trailers and Videos. Crazy Credits. Alternate Versions.

Rate This. In , two Finnish brothers are conscripted in the army to fight in the war between Finland and the Soviet Union.

Director: Pekka Parikka. Available on Amazon. Sodan jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita leimasivat epäluulo ja kaunaisuus, joita Suomessa —luvuilla esiintynyt oikeistoradikalismi ja Neuvostoliiton sekaantuminen Suomen sisäisiin asioihin kommunistien toimintaa tukemalla pahensivat.

Neuvostoliiton vahvistuessa se alkoi kiinnostua entisten reuna-alueidensa palauttamisesta. Muodollisesti maiden väliset suhteet paranivat muun muassa vuonna solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen myötä, mutta käytännössä välit olivat toista maailmansotaa ennen varsin viileät.

Neuvostoliitossa seurattiin tarkoin Lapuanliikkeen , Isänmaallisen Kansanliikkeen ja Akateemisen Karjala-Seuran taholta harjoitettua kommunistien vainoa, saksalaisystävällisyyttä ja Suur-Suomi -haaveilua.

Haaveet Suur-Suomesta saivat vakavan sävyn, kun venäläisten käsityksen mukaan niiden toteuttamisen taustavoimaksi oli kaavailtu Saksaa.

Keväällä Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Vladimir Derevjanski kiinnitti Moskovaan lähettämässään raportissa huomiota siihen, että Helsingin vapauttamisen vuotisjuhlassa Kallion hallituksen ulkoministeriksi tullut Rudolf Holsti pyrki parantamaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita vierailemalla Moskovassa, mikä toteutui helmikuussa Holstin matkaa kannattivat kotimaassa poliittinen vasemmisto ja keskusta, sitä vastaan olivat oikeisto ja sotilaspiirit.

Kyseessä oli ensimmäinen Suomen ulkoministerin vierailu Neuvostoliitossa 20 vuoteen. Holsti vastasi henkilökohtaisena kantanaan, että Suomi taistelee jokaista maahantunkeutujaa vastaan.

Holstin kannan vahvisti virallisesti presidentti Kyösti Kallio virkaanastujaispuheessaan eduskunnassa maaliskuun alussa Kallion valinta presidentiksi ja Cajanderin hallituksen nimittäminen nostivat Suomen johtoon henkilöitä, jotka eivät olleet Moskovan silmissä niin saksalaismielisiä kuin edeltäjänsä.

Liennytyksen kausi jäi kuitenkin lyhyeksi, kun Neuvostoliitto halusi diplomaattisen lähentymisen lisäksi konkreettisia turvallisuuspoliittisia tuloksia.

Neuvostoliiton propaganda pyrki ottamaan kaiken hyödyn irti suomalaisten oletetuista hyökkäyssuunnitelmista Itä-Karjalaan välittämättä siitä, että tällaisesta haaveili vain pieni äärioikeistolainen vähemmistö.

Neuvostoliiton oma toiminta syksyllä osoitti, ettei se voinut odottaa suomalaisten pystyvän hyökkäämään, kun se ei uskonut suomalaisten kykenevän edes puolustamaan omaa maataan.

Sen sijaan Neuvostoliitto pelkäsi saksalaisten sivustaiskua Suomen kautta Leningradia vastaan samoin kuin keisarillinen Venäjä oli ensimmäisen maailmansodan aikana pelännyt saksalaisten hyökkäystä Pietariin Etelä-Suomen kautta, jolloin puolustuskyvyttömäksi oletettu Suomi olisi avuton ottamaan itsenäistä kantaa asioihin.

Mäkelän mukaan Suomi oli Moskovan näkökulmasta sotilaallinen tyhjiö, joka Neuvostoliiton oli täytettävä ennen kuin sen tekisi jokin toinen suurvalta.

Saksa oli Ruotsin ohella tärkein vaikutteiden lähde Suomessa luvulla. Kansallissosialistien kannatus oli Suomessa kuitenkin marginaalista.

Saksan Helsingin-lähettiläs Wipert von Blücher raportoi Berliiniin suomalaisten nuivasta asenteesta Saksaa kohtaan ja etenkin sosialidemokraattisten lehtien harjoittamasta Saksalle vihamielisestä propagandasta työväestön keskuudessa.

Se järkytti jopa suomalaisia oikeistopiirejä, koska tätä toimenpidettä ei voinut perustella kansallisuusaatteella. Tämän jälkeen von Blücher totesi Berliiniin lähettämässään raportissa Kolmatta valtakuntaa kohtaan tunnetun arvonannon painuneen Suomessa alimmilleen.

Saksan propaganda suhtautui nuivasti Suomen apuun länsivalloilta, oli jopa sitä vastaan. Asiaan on mitä ilmeisimmin vaikuttanut hyökkäämättömyyssopimuksen salainen lisäpöytäkirja.

Kun presidentti P. Vuonna Suomi solmi Varsovassa sopimuksen, joka liitti Suomen Puolan johtamaan itäeurooppalaiseen valtioryhmään. Tämä valtioryhmä muodosti puskurivyöhykkeen Ranskan ja Neuvostoliiton välille.

Suomi ei kuitenkaan ratifioinut sopimusta, jonka se koki sisältävän vaaroja turvallisuuden sijasta, ja luvulle tultaessa tämä niin sanottu balttilainen suuntaus hiipui Suomessa.

Pohjoismaisen yhteistyön pohjaksi ei sen sijaan tarvittu muodollisia sopimuksia. Suomi liittyi vuonna ns.

Oslo-valtioihin, joihin kuului Pohjoismaiden lisäksi Benelux-maat. Seuraavana vuonna Suomi osallistui ensimmäistä kertaa Pohjoismaiden ulkoministerien kokoukseen.

Pohjoismainen yhteistyö kehittyi ns. Joulukuussa pohjoismainen suuntaus valittiin Suomen viralliseksi ulkopoliittiseksi linjaksi.

Varsinkin Cajanderin hallituksen aikana — näitä epäilyksiä onnistuttiin hälventämään ja yhteistyö Pohjoismaiden kanssa syveni.

Pohjoismaiden yhteistyön kehittyminen näkyi esimerkiksi ulkoministerien tapaamisten lisääntymisenä, kaupallisen yhteistoiminnan esteiden poistamisena, yhteisellä suunnitelmalla kriisiaikojen huollon turvaamiseksi, yhdenmukaistetulla esiintymisellä Kansainliitossa ja yhteisenä suhtautumisena esimerkiksi Espanjan sisällissotaan.

Suomi pelkäsi Neuvostoliittoa, Ruotsi Neuvostoliittoa ja Saksaa, Tanska Saksaa, ja Norja kuvitteli, ettei sen sijaintinsa puolesta tarvinnut pelätä ketään.

Saksan varustautumiselle oleellista olivat yhteydet Ruotsiin ja rautamalmin hankinta sieltä. Vaikka puolustusliittoa ei syntynytkään yhteisen vihollisen puuttuessa, Pohjoismaita yhdisti pyrkimys välttää sotaan joutuminen.

Suomessa Siten Suomen suhtautuminen saksalaisten maihinnousuun oli tärkeää Neuvostoliitolle. Puna-armeija ei jäisi odottamaan Rajajoelle, mikäli Suomi sallisi maihinnousun.

Toisaalta mikäli Suomi vastustaisi saksalaisten maihinnousua, Neuvostoliitto antaisi sotilaallista ja taloudellista apua, sillä Suomen kykyyn torjua saksalaisten maihinnousu omin voimin ei luotettu.

Seuraavien viiden kuukauden aikana Jartsev keskusteli useita kertoja muun muassa pääministeri A.

Cajanderin ja valtiovarainministeri Väinö Tannerin kanssa. Suomen vakuutus siitä ettei Suomi sallisi, että sen koskemattomuutta loukataan tai sen kautta hyökättäisiin Neuvostoliittoon, ei ollut riittävä Neuvostoliitolle.

Suomi torjui Jartsevin ehdotuksen elokuun lopulla Maaliskuussa Neuvostoliitto ilmoitti, että haluaa vuokrata 30 vuodeksi Suursaaren, Lavansaaren , Tytärsaaret ja Seiskarin.

Myöhemmin saarten vastineeksi tarjottiin maa-aluetta Itä-Karjalasta. Varsin pian alettiin kuitenkin epäillä, minkä hinnan Hitler oli maksanut selustansa turvaamisesta.

Hinta oli piilotettu sopimuksen salaiseen lisäpöytäkirjaan, joka osoittautui Suomelle ja Baltian maille kohtalokkaaksi: yhdessä Puolan itäosan kanssa ne luettiin kuuluviksi Neuvostoliiton etupiiriin.

Stalin puolestaan osti sopimuksella lisäaikaa varustautumiseen, sillä hän — samoin kuin Hitler — tiesi sopimuksen vain lykkäävän Saksan ja Neuvostoliiton yhteenottoa tuonnemmaksi.

Syyskuun alussa Saksa hyökkäsi Puolaan ja toinen maailmansota alkoi Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan julistettua Puolalle antamansa lupauksen mukaisesti sodan Saksalle.

Sodanjulistukseen yhtyivät Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluneet Intia , Australia ja Uusi-Seelanti.

Neuvottelut käytiin kolmessa jaksossa, Suomen neuvottelijoina ensimmäisellä kerralla olivat lähettiläs, valtioneuvos J.

Toisella ja kolmannella matkalla suomalaisvaltuuskunnassa oli toisena pääneuvottelijana Paasikiven rinnalla valtiovarainministeri Väinö Tanner.

Kolmannella matkalla oli mukana vielä valtioneuvos Rafael Hakkarainen. Vastaavasti Neuvostoliitto tarjosi aluevaihtoa, jossa Suomi olisi saanut laajempia alueita Itä-Karjalan Repolasta ja Porajärveltä.

Repola ja Porajärvi olivat alueita, jotka olivat pyrkineet itsenäistymään — Venäjästä, mutta jotka Tarton rauhansopimuksessa jäivät neuvosto-Venäjälle.

Suomen valtioneuvosto ei suostunut vaihtokauppaan esitetyssä laajuudessa, koska sekä yleinen mielipide että eduskunta vastustivat sitä, vaan tarjosivat Neuvostoliitolle vain Leningradia lähinnä olevia alueita, Kuokkalan mutkaa ja Terijokea.

Neuvottelut katkesivat 9. Neuvostoliitto oli esittänyt aikaisemmin vastaavat vaatimukset Baltian maille , jotka suostuivat luovuttamaan puna-armeijalle tukikohtia alueillaan.

Suomalaiset valitsivat toisin: Suomi kutsui reservinsä sotilaat Lopulta Neuvostoliitto lavasti Jo kevään neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina oli Neuvostoliiton johdossa harkittu sotilaallisen konfliktin mahdollisuuksia.

Kun Stalin korosti odottavansa Saksan taholta vakavia toimia vielä samana kesänä, hän antoi Meretskoville tehtäväksi laatia rajojensuojaamis- ja vastahyökkäyssuunnitelman Suomen puolustusvoimia vastaan, jos nämä tekisivät sotilaallisen provokaation.

Toisen maailmansodan sytyttyä syyskuun alussa Neuvostoliitto julisti liikekannallepanon, jonka yhteydessä myös Suomen vastaisilla rajoilla olleita joukkoja vahvistettiin.

Ilmeisesti varsinaiset sotaan tähdänneet keskitykset aloitettiin vasta sitten, kun neuvostojohdolle oli selvinnyt Suomen taipumattomuus.

Tätä tukee se, että Neuvostoliiton konkreettiset sotatoimet Suomea vastaan alkoivat kaksi viikkoa sen jälkeen, kun suomalaisten ja neuvostoliittolaisten väliset neuvottelut olivat katkenneet.

Kun Puolan sotaretki osoittautui odotettua lyhemmäksi ja kun Baltian tukikohdat saatiin nopeasti miehitetyiksi, voitiin näille suunnille alun perin tarkoitettuja joukkoja siirtää Suomen itärajan tuntumaan.

Neuvostojohdon ennakkokäsityksen mukaan sodasta Suomea vastaan ei pitänyt tulla vaikeaa eikä pitkäaikaista. Saksa pysyisi varmasti Molotov-Ribbentrop-sopimukselle uskollisena eikä puuttuisi asiaan, eikä Ruotsikaan auttaisi Suomea.

Pari kuukautta aiemmin puna-armeija oli vastarinnatta miehittänyt Itä-Puolan, jonka väestö oli pääosin ukrainalaisia ja valkovenäläisiä.

Suomalaisten ja neuvostojohdon välisten neuvottelujen katkettua Neuvostoliiton sanomalehdistö aloitti marraskuun puolivälissä voimakkaan Suomea vastaan suunnatun arvostelu- ja parjauskampanjan.

Lehdissä julkaistiin tahallisesti ja tarkoituksellisesti väritettyjä, Suomen näkökulmasta käsittämättömiltä tuntuneita uutisia.

Kampanjan tarkoituksena oli suureksi osaksi Neuvostoliiton väestön mielialan muokkaaminen kannattamaan Suomeen tehtävää hyökkäystä.

Suomalaisten yleisen mielipiteen sanottiin vastustavan Suomen valtuuskunnan asennetta Moskovan neuvotteluissa ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen yllyttävän taloudellisen mahtiasemansa turvin Suomen hallitusta sotaisiin seikkailuihin.

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattajassa Pravdassa Kun Molotov Tähän Molotov ei vastannut mitään. Tätä taustaa vasten oli yhdentekevää, oliko Mainilassa ammuttu vai ei.

Puna-armeijan hyökkäys Suomeen alkoi Punatykistö avasi tulen Karjalankannaksella kello 6. Ensimmäisen päivän aikana Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomessa 16 paikkakuntaa, muun muassa Helsinkiä kahdesti.

Suomessa presidentti Kyösti Kallio luki eduskunnan päätöksen sotatilasta radiossa kello Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton järjestöstä [59] Neuvostojohto muodosti 1.

Neuvostoliitto ilmoitti tunnustavansa Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan hallituksen Suomen ainoaksi viralliseksi hallitukseksi, käyvänsä sotaa valkosuomalaisia kapinallisia joukkoja vastaan ja kieltäytyi neuvottelemasta Risto Rytin 1.

Terijoen hallituksen piti toimia myös poliittisena hyökkäyskiilana, joka avaisi puna-armeijalle tien Helsinkiin.

Kävikin toisin ja ulkopuolinen uhka yhdisti suomalaiset luokkarajoista riippumatta puolustautumaan Neuvostoliittoa vastaan.

Suomen suurlähetystön henkilökunta sai 7. Siellä Suomen suurlähetystön henkilökuntaa kuuluvat sotilasasiamiehet kuulivat hälyttäviä uutisia.

Sotilasasiamiesten kanssa illasti majuri Kaarlo Somerron saksalaistuttava, Saksan yleisesikunnan ulkomaanosastossa työskentelevä everstiluutnantti.

Hän kertoi että yleisesikunnan kokouksessa Adolf Hitler olisi halunnut julistaa Neuvostoliiton rinnalla sodan Suomelle.

Sodanjulistus kariutui kuitenkin marsalkka Herman Göringin ehdottoman kielteiseen vastustukseen. Suomalaiset arvelivat kyseessä olevan Saksan ajatuksen miehittää demilitarisoitu Ahvenanmaa ja siten turvata malmikuljetukset Pohjois-Ruotsista.

Sodan aikana muodostettiin vielä I armeijakunta , joka kuului kannaksen armeijaan. Suomen rintamalle lähetettiin sodan aikana vielä Rajallisten miehistö- ja materiaalisten resurssien vuoksi Suomen puolustusvoimien taistelukyky oli korkeimmillaan joulukuun lopussa ja, riittävien täydennysten puuttuessa, se aleni sodan loppua kohden.

Puna-armeijan tilanne oli päinvastainen; sodan alussa havaittu vihollisen taistelukyvyn vakava aliarviointi ja omien kykyjen yliarviointi voitiin korjata merkittävillä resurssien lisäyksillä tammi—helmikuussa Suomi oli keskittänyt ensivaiheen puolustuksen suojajoukot itärajalle jo Moskovan-neuvottelujen aikana ja YH :n varjolla merkittävä osa kenttäarmeijasta oli sodan alkaessa puolustusasemissa.

Päätavoite oli Karjalankannaksella, josta tuli edetä Viipuriin ja edelleen Helsinkiin. Lapissa tavoitteena oli vallata Sallan kautta Rovaniemi ja saavuttaa Ruotsin raja.

Petsamoa tavoiteltiin lähinnä alueen malmivarojen ja sataman takia. Puna-armeija kykeni käyttämään vahvempia joukko-osastoja kuin Suomen sodanjohto oli odottanut: kokonaisia, osin moottoroituja divisioonia, Laatokan pohjoispuolen ja Petsamon välisellä alueella.

Suomen armeijan taistelukyvyn suhteen ensimmäistä sotaviikkoa leimasi tottumattomuus sotaan sekä muun muassa tankkikauhut eli vihollisen panssarivoimien aiheuttamat paniikkitilanteet, jotka johtivat suunniteltua nopeampaan vetäytymiseen valtakunnan rajalta.

Suomalaisten hyvä improvisointikyky motti - ja joukko-osastojen paloittelutaktiikka ja torjuntavälineistön nopea kehittäminen muun muassa polttopullot [63] sekä puna-armeijan joukkojen sotaliikkeiden lähes täydellinen sitoutuminen tiestöön muuttivat tilanteen suomalaisille edullisemmaksi ja kohotti Suomen sotilaiden itseluottamusta.

Sodan paine aiheutti myös henkilövaihdoksia puna-armeijassa. Karjalankannaksella puna-armeijan hyökkäys pysähtyi suojajoukkotaisteluiden päätyttyä 5.

Karjalankannasta puolusti Kannaksen armeija jaettuna II armeijakuntaan länsikannaksella ja III armeijakuntaan itäkannaksella.

Ensin mainittuun kuuluivat 4. Kannaksen armeijan ja Päämajan reservinä olivat 1. Neuvostoliiton 7. Uusi yritys tehtiin Taistelut puna-armeijan painopistesuunnassa Summan kylässä länsikannaksella alkoivat Kamppailu päättyi puna-armeijan raskaisiin tappioihin.

Taisteluissa oli tyypillistä, että neuvostopanssarit tunkeutuivat helposti tykistökeskityksen suojassa suomalaisten asemiin, mutta suomalaiset kykenivät tykistötulella ja tehokkaalla jalkaväkitulella pitämään puna-armeijan jalkaväen ja panssarivoimat erillään toisistaan.

Kun jalkaväki oli tuhottu piikkilankaesteille, panssarintorjujat tuhosivat tankit polttopulloilla ja kasapanoksilla. Kun puna-armeijan hyökkäys oli pysäytetty Karjalankannaksella joulukuussa, marsalkka Mannerheim antoi luvan käynnistää vastahyökkäyksen neuvostoliittolaissasemia kohti.

Kannaksen armeijan II armeijakunta vahvistettuna kahdella reservidivisioonalla suoritti vastahyökkäyksen Se kuitenkin epäonnistui ja II armeijakunta kärsi raskaita tappioita.

Laatokan Karjalassa Suomea kohti hyökkäsi 8. Ne etenivät Laatokan pohjoisrantaa myöten ja hieman pohjoisempaa reittiä, Suojärven strategisesti tärkeän alueen kautta Sortavalaa kohti.

Suomalaiset vastustivat hyökkäystä IV armeijakunnan Suojärvi vallattiin nopeasti, ja epäonnistuneiden vastahyökkäysten jälkeen suomalaispuolustus vakaantui Kollaanjoelle 7.

Laatokan rantamilla Suomen armeija vetäytyi aluksi Salmin—Pitkärannan kautta, mutta puna-armeija pysäytettiin Kitilän—Koirinojan alueelle Joulukuussa suomalaiset aloittivat vastahyökkäykset, jotka johtivat lopulta Kitilän—Koirinojan—Lemetin mottien syntyyn tammikuun alussa.

Niissä taistelut jatkuivat talvisodan loppuun saakka. Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan torjuntavoittojen lisäksi ensimmäisen hyökkäyksellisen ja strategisesti merkittävän voiton Suomen armeija saavutti Taisteluissa Ryhmä Talvela , eversti Paavo Talvelan johtamana, rintamakomentajanaan everstiluutnantti Aaro Pajari , löi puna-armeijan Suurimmat hyökkäyssotaan perustuneet ja merkittävää kansainvälistä huomiotakin herättäneet voitot suomalaiset saivat Suomussalmen taistelussa Taistelutoimista vastasi suomalaisten puolella 9.

Kamppailussa tuhottiin suhteellisen vähäisin suomalaisjoukoin Neuvostoliiton Laatokan Karjalan ja Suomussalmen välisen alueen taistelut ovat hyviä esimerkkejä tehokkaasta maaston ja olosuhteiden hyväksikäytöstä sodassa ja mottitaktiikasta.

Raskaiden tappioiden seurauksena Neuvostoliitto luopui tavoitteestaan katkaista Suomi Oulun tasalta. Kuhmon—Lieksan alueella suomalaisprikaati Vuokko esti puna-armeijan Suomussalmen taisteluiden jälkeen 9.

Yritys kuitenkin epäonnistui, joten alueella päädyttiin sodan loppuun asti jatkuneeseen mottisotaan. Samoin Petsamossa suomalaisosasto Pennanen pysäytti neuvostoliittolaisten Puna-armeijan epäonnistuminen Suomen valtausoperaatiossa joulukuussa johti tilanteen perinpohjaiseen uudelleen arviointiin vuodenvaihteessa — Taistelutoiminta laantui huomattavasti lähes kuukaudeksi ja Suomea vastaan alettiin koota Neuvostoliitonkin resursseihin nähden merkittävää voimaryhmää.

Puna-armeijan ylijohto Stavka perusti 7. Karjalankannaksen rintama jaettiin kahteen osaan ja 7. Armeijalle määrättiin rintamavastuu alueen länsiosasta, jonne sijoitettiin suurhyökkäyksen painopiste.

Kannaksen itäosaan luotiin uusi Armeija, jonka johtoon nimitettiin Wladimir Gröndahl. Leningradin alueelle muodostettiin vielä ylimääräinen ylijohdon reservi Summan alueelle luotiin 6 kilometriä leveä painopiste, jossa hyökkäsi Tykistön tiheys oli suurimmillaan noin 50— tykkiä rintamakilometrillä.

Suomen puolella päähyökkäyksen otti vastaan yksi, Satakunnassa ja Hämeessä muodostettu 3. Puna-armeija aloitti 1. Siihen liittyivät myös jalkaväen ja panssarivoimien ympärivuorokautiset hyökkäilyt.

Lopputuloksena oli suomalaisten asemien vaurioituminen ja vähäisillä reserveillä varustettujen joukkojen väsyminen jo ennen päähyökkäyksen alkua.

Jatkuvan taistelukosketuksen vuoksi joukkoja ei voitu vaihtaa. Varsinainen yleishyökkäys alkoi Iltapäivään mennessä neuvostoliittolaiset saivatkin aikaan ratkaisevaksi muodostuneen läpimurron Summassa Lähteen lohkolla.

Puna-armeijassa tykistön, panssarivoimien ja jalkaväen yhteistyö oli parantunut merkittävästi, ja suomalaiset puolestaan kärsivät vakavasta tykistön ammusten ja panssarintorjuntatykkien puutteesta.

There are three cuts of the film: [ citation needed ]. It is non-anamorphic, has only 2. From Wikipedia, the free encyclopedia.

Redirected from Talvisota film. Accessed Apr Retrieved Hidden categories: Template film date with 1 release date Pages using infobox film with unknown empty parameters Articles containing Finnish-language text All articles with unsourced statements Articles with unsourced statements from May Namespaces Article Talk.

Views Read Edit View history. Help Community portal Recent changes Upload file. Download as PDF Printable version.

Kommentare 1

Hinterlasse eine Antwort

Deine E-Mail-Adresse wird nicht veröffentlicht. Erforderliche Felder sind markiert *